Maukosen sukuseuran taustoja
Maukosen sukuseura
perustettiin virallisesti 16.6.1979 suvun emopitäjässä Rautalammilla.
Vieraskirjan mukaan Korholan kartanossa oli paikalla 140 henkilöä. Pauli
Maukonen toimi ensimmäisenä puheenjohtajana.
Sukuseuran syntysanat oli
kuitenkin lausuttu jo vuonna 1963 Helsingin Mäntytiellä. Silloin paikalla oli
Hilda Nilsen, Hildan poika Niilo, Olli Maukonen, Väinö Maukonen ja Oiva
Maukonen. Jo alkukuvioissa mukana oli myös Reima Maukonen, joka oli Väinön veljenpoika.
Niilo Nilsen kartoitti
savolaisia sukujuuriaan ja yllättyi vahvasta maukostaustastaan. Hildan isä
Pekka Maukonen oli syntynyt Maukolassa, mutta Hilda Pohjolanmäellä. Selvisi,
että Hildan äidinäitikin oli syntynyt Maukolassa, mutta v. 1832 perhe muutti Montus-tilalle.
Olli Maukosesta, joka syntyi Saitan tilalla, tuli v. 1991 Maukosen sukuseuran
pitkäaikainen puheenjohtaja. Myöhemmin Niilo pyysi sukuneuvostotyönsä
jatkajaksi siskontyttärensä Annariikka Janssonin (Ahlnäs), joka on vuodesta
2004 lähtien (vuoteen 2015 asti) toiminut sukuseuran sihteerinä.
Maukosen sukuseura on
julkaissut viisi sukukirjaa. Tämän sukuselvitystyön alkuunpanija oli proviisori
Martta Rantanen, jonka isän äiti oli Sumiaisten Maukosia. Ensimmäinen kirjaosa
(ns. EF-haara) painettiin jo vuonna 2000. Suururakkaan osallistuivat myöhemmin
professori Matti Mäkelä ja ATK-ammattilainen Hannele Maukonen. Vuonna 2003
voitiin julkaista neljä muuta kirjaosaa. Vuonna 2004 Maukosen sukuseura kutsui
kunniajäsenikseen Martta Rantasen, Matti Mäkelän ja Hannele Maukosen.
Seuraava lainaus on ote
sukukirjojen julkaisutilaisuudesta kertovasta sanomalehtiartikkelista
(Sisä-Savon Sanomat 18.11.2023):
”Maukosten suvun kantaisäksi
on nimetty Paavali Matinpoika (Paulus Matthiae), joka asui Maukolassa ja oli
kirkkoherrana Rautalammilla 1600-luvun alussa.
Suku olisi voinut merkitä
kantaisäkseen myös kappalainen Johan Pietarinpoika Kliton (tai Cliton), joka
mainitaan Rautalammin uudisasukkaiden luettelossa vuodelta 1561 asuinpaikkanaan
Maukola. Rautalammin historian kirjoittajan, professori V. A. Saloheimon mukaan
Rautalammin ensimmäinen kappalainen Johan Clito oli talonpoikaisnimeltään
Johannes Maukonen.
Rautalammin historiassa
kerrotaan vuonna 1691 muistiin merkitystä perimätiedosta, jonka mukaan Maukolan
talon perusti Rautalammin ensimmäinen kirkkoherra Johannes Maukonen, joka osti
talonpaikan 400 kuparitalarilla. Johannes ei kuitenkaan voinut olla kirkkoherra,
koska tätä virkaa hoiti Laurentius Jentze (Jäntti). Se, että Johan Clito ja
Johannes Maukonen olivat yksi ja sama mies, on silloin tällöin asetettu
kyseenalaiseksi. Tämä panee pohtimaan, mistä talo sai nimensä, ellei
asukkaistaan, Maukosista?”
Sittemmin Maukolan tilaa
emännöi Anna-Liisa Vainikainen (ei enää Maukosia / edesmennyt). Myös
Montus-tila joutui pois Maukosilta (ns. EJ-haara). Maukolasta aikoinaan
erotettu Hanhiniemen tila (ns. EG-haara) on sen sijaan ollut Maukosilla jo yli
350 vuotta. Jouko Maukonen on ollut sen isäntänä vuodesta 1965 lähtien ja
tilalla on edelleen jatkaja.
Maukoset ovat asettuneet
asumaan ympäri Suomea, mutta suurin osa heistä asuu Keski-Suomen alueella.
Vuonna 2006 Maukosen sukuseuran jäsenrekisterissä oli 326 henkilön
yhteystiedot. Yli puolet jäsenistä asuu Jyväskylä-Kuopio-Pieksämäki
postinumeroalueilla. Maukoset ovat myös levittäytyneet ulkomaille.
Jäsentiedotuksen parantamiseksi sukuseura päätti avata ns. Kotisivut (www.maukoset.fi). Sukukokouksia on vieraskirjan mukaan pidetty
vuoteen 2009 mennessä 12 kertaa, so. 2 -3 vuoden välein eri paikkakunnilla.
Kolmen taidematrikkelin kokoamistyö - ”Maukoset monessa mukana”, pantiin
alkuun. Näiden aiheet ovat musiikki, kuvataide ja muu kädentaito sekä
kirjallisuus.
Annariikka Ahlnäs (4.8.2009 /
2.7.2024)
