Toivo W. Maukonen
Arvo Maukonen
Maukosen sukuseuran taustoja
Maukosen sukuseura perustettiin virallisesti 16.6.1979 suvun emopitäjässä Rautalammilla. Vieraskirjan mukaan Korholassa oli paikalla 140 henkilöä. Pauli Maukonen toimi ensimmäisenä puheenjohtajana.
Sukuseuran syntysanat oli kuitenkin lausuttu jo vuonna 1963 Helsingin Mäntytiellä. Silloin paikalla oli Hilda Nilsen, Hildan poika Niilo, Olli Maukonen, Väinö Maukonen ja Oiva Maukonen. Jo alkukuvioissa mukana oli myös Reima Maukonen, joka oli Väinön veljenpoika.
Niilo Nilsen kartoitti savolaisia sukujuuriaan ja yllättyi vahvasta maukostaustastaan. Hildan isä Pekka Maukonen oli syntynyt Maukolassa, mutta Hilda Pohjolanmäellä. Selvisi, että Hildan äidinäitikin oli syntynyt Maukolassa, mutta v. 1832 perhe muutti Montus-tilalle. Olli Maukosesta, joka syntyi Saitan tilalla, tuli v. 1991 Maukosen sukuseuran pitkäaikainen puheenjohtaja. Sittemmin Niilo pyysi sukuneuvostotyönsä jatkajaksi siskontyttärensä Annariikka Janssonin (myöh. Ahlnäs), joka on vuodesta 2004 lähtien toiminut sukuseuran sihteerinä.
Maukosten sukuseura on julkaissut viisi sukukirjaa. Tämän sukuselvitystyön alkuunpanija oli proviisori Martta Rantanen, jonka isän äiti oli Sumiaisten Maukosia. Ensimmäinen kirjaosa (ns. EFhaara) painettiin jo vuonna 2000. Suururakkaan osallistuivat myöhemmin myös professori Matti Mäkelä ja ATK-ammattilainen Hannele Maukonen. Vuonna 2003 voitiin julkaista neljä muuta kirjaosaa. Vuonna 2004 Maukosen sukuseura kutsui kunniajäsenikseen Martta Rantasen, Matti Mäkelän ja Hannele Maukosen.
Seuraava lainaus on ote sukukirjojen julkaisutilaisuudesta kertovasta sanomalehtiartikkelista (Sisä-Savon Sanomat 18.11.2003):
“Maukosten suvun kantaisäksi on nimetty Paavali Matinpoika (Paulus Matthiae), joka asui Maukolassa ja oli kirkkoherrana Rautalammilla 1600-luvun alussa.
Suku olisi voinut merkitä kantaisäkseen myös kappalainen Johan Pietarinpoika Kliton (tai Cliton), joka mainitaan Rautalammin uudisasukkaiden luettelossa vuodelta 1561 asuinpaikkanaan Maukola. Rautalammin historian kirjoittajan, professori V.A.Saloheimon, mukaan Rautalammin ensimmäinen kappalainen Johan Clito oli talonpoikaisnimeltään
Johannes Maukonen.
Rautalammin historiassa kerrotaan vuonna 1691 muistiin merkitystä perimätiedosta, jonka mukaan Maukolan talon perusti Rautalammin ensimmäinen kirkkoherra Johannes Makonen, joka osti talonpaikan 400 kuparitalarilla. Johannes ei kuitenkaan voinut olla kirkkoherra, koska tätä virkaa hoiti Laurentius Jentze (Jäntti). Se, että Johan Clito ja Johannes Maukonen olivat yksi ja sama mies, on silloin tällöin asetettu kyseenalaiseksi. Tämä panee pohtimaan, mistä talo sai nimensä, ellei asukkaistaan, Maukosista?”
Nykyisin Maukolan tilaa emännöi Anna-Liisa Vainikainen (ei enää Maukosia). Myös Montus-tila joutui pois Maukosilta (ns. EJ-haara). Maukolasta aikoinaan erotettu Hanhiniemen tila (ns. EGhaara) on sen sijaan ollut Maukosilla jo yli 350 vuotta. Jouko Maukonen on ollut sen isäntänä vuodesta 1965 lähtien.
Maukoset ovat asettuneet asumaan ympäri Suomea, mutta suurin osa heistä asuu Keski-Suomen alueella. Vuonna 2006 Maukosen sukuseuran jäsenrekisterissä oli 326 henkilön yhteystiedot.Yli puolet jäsenistä asuu Jyväskylä-Kuopio-Pieksämäki -postinumeroalueilla. Maukoset ovat myös levittäytyneet ulkomaille. Jäsentiedotuksen parantamiseksi sukuseura päätti avata ns. Kotisivut (www.maukoset.fi). Sukukokouksia on vieraskirjan mukaan pidetty tähän mennessä 12 kertaa, so. 2-3 vuoden välein eri paikkakunnilla. Meneillään on kolmen taidematrikkelin kokoamistyö - “Maukoset monessa mukana”. Näiden aiheet ovat:musiikki, kuvataide ja muu kädentaito sekä kirjallisuus.
Annariikka Ahlnäs (4.8.2009)